Leikki on aktiivista oppimista
Liike leikissä haastaa aivoja ja koko kehoa. Lapsi saa palautetta omasta kestävyydestään ja taidoistaan, ja leikin avulla hän voi oivaltaa uusia asioita.
– Lapset mieltävät leikin aktiiviseksi tekemiseksi. Esimerkiksi television katsominen ei ole heistä leikkiä. Leikissä on mukana virikkeitä ja sytykkeitä, jotka herättävät kiinnostuksen ja motivoivat jatkamaan tekemistä.
Aivotutkimus osoittaakin, että ihminen on kokonaisuus ja liike aktivoi ajattelua. Liikunnan merkitystä oppimiseen ei siksi voi väheksyä ja sitä voikin hyödyntää oppimisprosessissa.
– Voimme aikuisinakin varmasti samaistua kokemukseen, että asia, jota on pitkään miettinyt, yhtäkkiä loksahtaa paikoilleen esimerkiksi liikunnan jälkeen. Kestää aikaa, että uusi tieto jäsentyy aivoissa ja siksi on tärkeää, että oppimistilanteen aikana tai sen jälkeen pääsee aktivoimaan koko kehoa, Siklander sanoo.
Unelmien uusi leikkialue – jokaiselle jotakin
Hyvältä leikkialueelta löytyy mahdollisimman paljon monenlaista tekemistä. Optimaalisella leikkialueella on virikkeitä eri toimintoihin, erilaisille ryhmille ja erilaiseen ajatteluun. Uuden sukupolven leikkivälineisiin voidaan teknologian avulla tuoda myös lisää ulottuvuuksia. Digitaalisien elementtien avulla lapsi saa leikistä palautetta, ja leikin etenemiseen liittyen voidaan antaa vihjeitä, jotka motivoivat jatkamaan. Leikkipuistojen suunnittelussa Siklander hyödyntäisi myös alan todellisia asiantuntijoita.
– Mikäli mahdollista, lapset kannattaa osallistaa leikkipuistojen suunnitteluun. Se sitouttaa alueen käyttöön, ja jo suunnitteluprosessista voidaan rakentaa leikillinen oppimiskokemus, jossa on mahdollisuus päästää mielikuvitus valloilleen.