Tuotteet
Ei hakutuloksia
Kaikki hakutulokset
Sisältö
Ei hakutuloksia
Kaikki hakutulokset

Esteetön leikkipuisto mahdollistaa kaikkien tasavertaisen osallistumisen ulkoiluun, liikkumiseen ja leikkiin. Esteetön leikkipuisto syntyy hyvällä suunnittelulla, jossa huomioidaan puistoa käyttävien aikuisten ja lasten moninaisuus ja moninaiset tarpeet.

Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen avainasemassa

Toimimis- ja liikkumisesteisillä henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden kyky liikkua, toimia, suuntautua tai kommunikoida on pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman tai sairauden vuoksi. Toimintarajoite voi heikentää toimimista vain hiukan tai merkittävästi. 


Liikkumis- ja toimimisesteisiä henkilöitä ovat:
Heikkonäköiset ja sokeat henkilöt
Kuuroutuneet, kuurot, huonokuuloiset, kuurosokeat ja kuulomonivammaiset henkilöt
Eritavoin liikkumisesteiset henkilöt, joiden toimintaa rajoittaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön vamma, reumasairaudet, cp-vamma, lihastaudit, lyhytkasvuisuus jne. 
Kehitysvammaiset henkilöt. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein monivammaisuutta, liikunta- näkö ja kuulovammaa jolloin hankaluutena on esimerkiksi suunnistautumisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa.

Noin 19% suomalaisista on eri tavoin liikkumis- tai toimimisesteisiä, jolloin kyseessä ei ole pieni vähemmistö, vaan noin joka viidennelle suomalaiselle esteettömyyden toteutuminen on merkittävää.

Kokonaisvaltainen Inclusive design -ajattelu auttaa luomaan leikkipuiston, joka toimii kaikille.

Suomessa on pitkään puhuttu esteettömyydestä. Tämän rinnalla ansainvälisesti käytetään termejä Design for All ja Inclusive design. Sekä Design for All että Inclusive design tarkoittaa suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Yhtenä periaatteena on, että eri käyttäjät osallistetaan mukaan suunnitteluprojektin kaikkiin vaiheisiin. 
Inclusive design -suunnitteluperiaatteiden avulla pyritään tarjoamaan kaikille ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan kaikilla sen osa-alueilla. 

Inclusive design –ajattelun huomioiminen leikkivälineissä on tärkeää. Tällöin pyrkimyksenä on, että koko leikkipuistoalueen ja siellä olevien laitteiden ja välineiden tulee olla saavutettavia ja esteettömiä kaikille käyttäjille. Ei kuitenkaan riitä, että esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu yksittäisissä välineissä, vaan oleellista on huomioida Inclusive design -ajattelu puiston kokonaissuunnitelmassa. 

 

Kaikille käyttäjille suunnitellut leikkipuiston ja -välineiden elementit 

Suunniteltaessa leikkipuistoa kaikille käyttäjille on hyvä miettiä, miten eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt voivat itsenäisesti toimia leikkipuistossa. Seuraavana on listattuna muutamia hyviä periaatteita, joita suunnittelussa on hyvä huomioida. 

 

Riittävät väri- ja tummuuskontrastit, hyvä valaistus

Leikkivälineistä olisi hyvä olla tarjolla eri väritys- ja tummuusastevaihtoehtoja. Kaikkien leikkivälineiden osalta on tärkeää huomioida leikkivälineen erottuminen tummuuskontrastiltaan taustastaan, esimerkiksi jos välineen vieressä on vihreä pensas, tulisi välineen hahmottua myös heikon näön avulla pensasta vasten.  Myös leikkivälineiden kohdalla olisi hyvä että maan pinta (turva-alusta) sekä puistossa oleva kulkuväylät poikkeaisivat tummuuskontrastiltaan muusta alueesta. Tummuuskontrastialue leikkivälineiden ympärillä kertoo myös heikkonäköiselle, että leikkiväline on lähellä. 
Myös leikkivälineen eri osien tulisi erottua toisistaan, esimerkiksi tukitankojen tulisi erottua tummuuskontrastiltaan hyvin muusta leikkivälineestä. 
Leikkipuistojen ja leikkivälinealueiden tulee olla hyvin valaistut.

 

Kulkukäytävät ja niiden materiaalit

Leikkipuistossa kulkuväylien pinnan tulee olla kova, tasainen ja luistamaton ja sen  tulee erottua muusta ympäristöstä tummuus ja/tai materiaalikontrastiltaan. Kulkuväylän leveyden olisi hyvä olla riittävä, jotta sillä pystytään liikkumaan niin pyörätuolilla kuin muillakin apuvälineillä. Kulkuväylän reunoilla olisi hyvä olla käsijohteet ohjamassa kulkua. Kulkuväylien tulisi olla hyvin valaistut.

 

Luiskat 

Leikkipuiston kulkuväylillä mahdollisesti sijaitsevien luiskien tulee olla riittävän loivia – suositus on, että kaltevuus ei olisi enempää kuin 6%. Mikäli luiskalta on mahdollista luisua sivuun, tulee luiskan reunoilla olla reunat.  

 

Istuimet, pöydät ja leikkitasot

Puistossa tulisi olla eri korkuisia selkä- ja käsinojilla varustettuja istuimia – kaiken ikäisille ja pituisille sopivia. 

 

Leikkivälineet

Liukumäkien tulisi olla tarpeeksi leveitä, jotta huoltaja tai avustaja voi mennä mukaan liukuun. Leikkimökkeihin tulee päästä myös sisään pyörätuolilla. Leikkivälineiden ensimmäisen askelman sijainnin näkyvyyttä parannetaan kontrastivärillä ja valaistuksella. 

 

Tukitangot

Monissa leikkivälineissä on käytetty tankoa, josta käyttäjät voivat tarttua kiinni esimerkiksi ottaakseen tukea (portaat, kiipeilytelineet) tai pysyäkseen kyydissä (karusellit).  Jotta lapsi saa tangosta tukevan otteen, tulisi tangon putken läpimitan olla lapsen käteen sopivan paksu. 

 

Opastus ja tiedottaminen

Leikkipuistossa olisi hyvä myös käyttää opastusta. Opastus voi perustua näkö-, kuulo- ja tuntoaistiin. Opasteet tulisi suunnitella kaikkia vammaisryhmiä palveleviksi ja siitä tulisi käydä ilmi, mitä puistossa on ja missä sijaitsevat kulkureitit. Näkövammaisia henkilöitä varten tarvitaan tunnusteltavat opasteet, jossa on kohollaan olevia elementtejä sekä pistekirjoitusta.  

Onnellisuusmuotoilua 

Puhuttaessa esteettömyydestä ja Inclusive Designista, voidaan puhua itse asiassa onnellisuuden muotoilusta ja ratkaisevaa on oikea, inhimillinen asenne. Tämän päivän suunnittelijoiden, rakennuttajien ja rakennusurakoitsijoiden käsissä lepää meidän kaikkien onnellinen ja esteetön tulevaisuus. Rakentamisen ammattilaiset ovat avainasemassa muotoilemassa ihmisen onnellisuutta ja toimivaa tasa-arvoista arkea – myös leikkipuistoihin. Näihin onnellisuustalkoisiin kaikkien kannattaa osallistua. 

 

Lue muita aiheeseen liittyviä:

ROVOP- Rajoitteet ovat vain omassa päässä

Senioripuiston suunnittelu

Miten lapset näkevät leikin?

Terhi Tamminen
Terhi Tamminen
Terhi Tamminen on rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja viestinnän saavutettavuuteen erikoistuneen Avaava Oy:n toimitusjohtaja. Terhi Tamminen on ensimmäisen polven International Design Business Management-ohjelman käynyt kauppatieteen maisteri, joka on toiminut useissa muotoilua edistävissä myynnin, markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä. Terhi on koulutettu esteettömyyskartoittaja. Terhi toimii Design for All Europe EIDD:n hallituksessa varapuheenjohtajana.
Avaava
http://avaava.fi/fi
Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme saat ensimmäisten joukossa tietoa leikkiä, liikuntaa ja ulkotiloja koskevista aiheista sekä muista Lappsetin ajankohtaisista tiedotteista. 

Käytämme kerättyä sähköpostiosoitetta markkinoinnin kohdentamisessa ja palvelujen kehittämisessä.
Lue lisää EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesta tietosuojaselosteestamme.

Mikäli kiinnostuit, liity alla postituslistallemme!

banner_3.jpg
Kivalonpuisto Rovaniemi

Kivalonpuisto Rovaniemellä sai ensimmäisten joukossa Finnon uudet värit.

Lue lisää
Liikunta areena Lappset
Saaren koulun Ässäareena

Kun oppilaskunta sai päättää nimen Saaren koulun Ässäkentästä, siitä tuli Roimanni.

Lue lisää
Pikkukakkosen puisto.JPG
Pikkukakkosen puisto Tampereella

Pikkukakkosen hahmot ihastuttavat Tampereen tunnetuimmalla leikkipaikalla keskustan ytimessä.

Lue lisää