Miten suunnitella hyvä senioripuisto?

Maisemasuunnittelija Arja Paula kertoo, mitä kaikkea senioripuiston suunnittelussa tulee ottaa huomioon.

Käytän mielelläni termiä senioripuisto, koska se kuvaa kokonaisvaltaisemmin tällaista toimintaympäristöä. Senioripuisto ei ole pelkästään liikuntapaikka, vaan käsittää tavoitteeltaan ja toiminnaltaan monimuotoisen alueen, jossa otetaan huomioon liikunnan lisäksi myös eri aisteja ja muistia vahvistavat kokemukset ja sosiaalinen toiminta.

Ennen puhuttiin vanhuksista. Nykyisin tuota termiä ei juurikaan suosita. Nyt puhutaan mieluummin senioreista, ikääntyvistä tai ikäihmisistä. Olen miettinyt, mistä tämä johtuu. Ehkäpä siitä, että joitakin vuosikymmeniä sitten vanhimmat ikäluokat olivat huonokuntoisempia ja sairaampia kuin nykyisin ja sen vuoksi sana on saanut hieman negatiivisen vivahteen.

Tänä päivänä tilanne on toinen. Suomalaiset ovat entistä terveempiä ja elävät virkeinä yhä vanhemmiksi. Valtaosa yli 65-vuotiaista on hyväkuntoisia ja aktiivisia ihmisiä. He osallistuvat, harrastavat, matkustavat ja liikkuvat. Yhteisenä tavoitteenamme on pitää huolta, että tämän kasvavan ikäryhmän tarpeet otetaan huomioon asuin- ja virkistysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Meidän tulee tarjota ikäihmisille mahdollisuus ja puitteet ulkona liikkumiseen omassa asuinympäristössään. Liikunnan merkitystä niin ikääntyvien kuin kaikenikäisten terveyteen ja hyvinvointiin ei voi liikaa korostaa.

Mahdollisuus sekä omaehtoiseen että ohjattuun liikuntaan

Puhutaan senioripuistoista ja senioriliikuntapaikoista. Käytän mielelläni termiä senioripuisto, koska se kuvaa kokonaisvaltaisemmin tällaista toimintaympäristöä. Senioripuisto ei ole pelkästään liikuntapaikka, vaan käsittää tavoitteeltaan ja toiminnaltaan monimuotoisen alueen, jossa otetaan huomioon liikunnan lisäksi myös eri aisteja ja muistia vahvistavat kokemukset ja sosiaalinen toiminta. Senioripuistolla tarkoitetaan puistoa tai muuta virkistysaluetta, jossa on otettu huomioon erityisesti iän tuomat haasteet liikkumiselle. Paikan tarkoitus on tarjota mahdollisuus sekä omaehtoiseen että ohjattuun liikkumiseen, aktivoida ja innostaa ikääntyviä liikkumaan. Puiston tärkeä tehtävä on myös luoda puitteet sosiaaliselle toiminnalle tarjoamalla paikka vapaamuotoiselle yhdessäololle ja näin lisätä yhteisöllisyyttä.

Senioripuiston suunnittelussa ehkä tärkeintä on juuri ajatus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä ja ihmisten kannustamisesta liikkumiseen ja virkistävään yhdessäoloon. Puiston tulee olla helposti saavutettava ja esteetön. Sen tulee innostaa ja aktivoida kaikenikäisiä, mutta erityisesti ikäihmisiä liikkumaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. 

Ennen varsinaista luovaa suunnitteluvaihetta on hyvä tutustua yhteen tai useampaan jo toteutettuun senioripuistoon ja käydä läpi näistä saatuja kokemuksia. Mikä on ollut toimivaa ja mitä voisi edelleen kehittää. Käyttäjiltä saatu kokemustieto on erittäin arvokasta ja tärkeää. Myös vanhusten parissa työskentelevät ammattilaiset kuten liikunnanohjaajat ja fysioterapeutit, jopa hoitajat ja lääkärit voivat antaa omaan kokemukseensa perustuvia vinkkejä ja ideoita suunnittelijalle. Alueen asukkaat ja tulevat käyttäjät sitoutetaan hankkeeseen kuulemalla heidän näkemyksiä ja toiveita. Omat reunaehdot suunnittelulle asettavat tietysti myös tarkoitukseen osoitetun alueen vallitsevat luonto-olosuhteet, paikan historia ja kulttuuriarvot.

Helposti saavutettavissa ja turvallinen käyttää

Kulkuväylien, rakenteiden ja kalusteiden suunnittelussa otetaan huomioon vanhemmiten yleistyvät liikunnan haasteet kuten aistien heikkeneminen ja liikkumiseen tarvittavat apuvälineet. Puistossa pitää voida liikkua turvallisesti pyörätuolilla ja rollaattorilla, mikä edellyttää tasaisia pintoja, riittäviä leveyksiä ja kohtuullisia kaltevuuksia kulkuväylillä. Portaiden sijaan tulee suosia luiskia, joissa on tukevat käsijohteet molemmin puolin. Osa kulkuväylistä voidaan varustaa yhtenäisellä käsijohteella, mikä rohkaisee heikentyneen tasapainon omaavia henkilöitä kävelylenkille.

Puistokäytävien varrelle on hyvä sijoittaa levähtämistä varten penkkejä näköetäisyydelle toisistaan. Penkkien tulee olla istuinkorkeudeltaan hieman normaalia korkeampia ja niissä tulee olla tukevat selkä- ja käsinojat, mitkä helpottavat istuutumista ja ylös nousemista. Pyörätuolilla liikkuville varataan tilaa penkkien viereen.

Varsinaisesti liikuntaan tarkoitettujen välineiden tulee olla ennen kaikkea turvallisia käyttää ja niissä tulee olla selkeät käyttöopasteet. Välineet sijoitetaan helposti saavutettaviksi - myös pyörätuolilla ja rollaattorilla. Niiden käyttötarkoitus pitää olla helposti ymmärrettävissä myös sellaisille henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kuntoiluvälineiden käytöstä.

Varma valinta liikuntavälineiksi on laadukkaan välinevalmistajan erityisesti senioriliikuntaan suunnitellut välineet. Ne ovat varmasti turvallisia käyttää ja niissä on valmiiksi mietitty kohderyhmälle tärkeät liikunnalliset tarpeet kuten tasapainon, liikkuvuuden ja lihaskunnon ylläpito ja kehittäminen. Valmistajalta voi myös kysyä neuvoa sopivan välineryhmän kokoonpanoon. Tärkeää on koota mahdollisimman monipuolisesti eri toimintoja ja lihasryhmiä kehittävä kokonaisuus.

Liikuntavälineissä erityistä huomiota vaativat osat voivat olla väritykseltään kirkkaammat, jotta ne erottuvat selvästi ympäristöstä. Erilaisilla väriteemoilla voidaan myös helpottaa orientoitumista alueella käyttämällä esimerkiksi eri reiteillä ja alueilla eri värisiä kalusteita tai muita elementtejä. Värien lisäksi tärkeää on hyvä valaistus. Puistossa tulee olla helppo ja turvallinen liikkua iltaisin ja aamuisin myös pimeään vuoden aikaan.

Kasvillisuudella on tietysti keskeinen rooli puistossa. Kasvit antavat suojaa tuulelta ja varjoa auringolta. Istutuksilla jaetaan tilaa ja ohjataan kulkua. Kasvit ilmentävät vuodenaikojen vaihtelua ja antavat silmänruokaa vihertyessään, kukkiessaan ja syysväreissä loistaessaan. Ne voivat ulkomuodollaan tai tuoksullaan tuoda mieleen muistoja elämän varrelta. Siksi senioripuistoon sopivat erinomaisesti perinteiset kasvilajit.

Hyvä senioripuisto on yksinkertaisesti paikka, jossa vanhempi väki viihtyy. Se kannustaa liikkumiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja on lähellä. Viesti kuntien ja kaupunkien päättäjille onkin, että kaavoituksessa ja aluesuunnittelussa asuinalueilla osoitetaan riittävästi tilaa vapaamuotoiseen liikkumiseen ja oleskeluun ulkona eri ikäisten tarpeet huomioon ottaen.

SeniorSport_081415M.jpg

 

Lue muita aiheeseen liittyviä :

Miten lapset näkevät leikin?

Mitä kaikkea tulee huomioida liikunta-alueen suunnittelussa?

Ei mahdollisimman, vaan riittävän turvallinen

Leikillinen maisema

Arja Paula
Arja Paula
Maisemasuunnittelu Arja Paula on vuonna 2001 perustettu ympäristönsuunnittelu- ja konsultointipalveluihin erikoistunut yritys. Suunnittelukohteita ovat asuntoyhtiö- ja yksityispihat, päiväkoti- ja koulupihat, puistot ja lähiliikuntapaikat. Arja Paula on toiminut maisemasuunnittelijana vuodesta 2003 alkaen valmistuttuaan suunnitteluhortonomiksi Hämeen Ammattikorkeakoulusta.

www.maisematiimi.fi/arja-paula/
Tilaa uutiskirje
Katso valmiita kohteita
INCLUSIVE_DESIGN_137602_PLAY_CENTRE_01.jpg
Esteetön leikkialue Lerum Ruotsi

Lerumin kunta Ruotsissa suunnitteli ja toteutti yhdessä Lappsetin Ruotsin tytäryhtiön kanssa esteettömän leikkipaikan, jossa jokainen käyttäjä on otettu huomioon.

Lue lisää
Reference_Finland_Oulu_Fitness_2015.jpg
Hiironen Oulu

Hiirosen sporttipuisto Oulussa on jokaisen lenkkelijän unelmakohde. Puistossa voi suorittaa rankan treenin tai palautua pitkästä lenkistä venyttelemällä ja rentoutumalla.

Lue lisää
Reference_Finland_Hausjarvi_SeniorSport_2015_1.jpg
Senioripuisto Hausjärvi

Oitin terveyskeskuksen piha-alueen senioripuisto on viereisen palvelutalon asiakkaitten ahkerassa käytössä. Myös kaikki muut kuntalaiset ovat tervetulleita virkistäytymään puistoon.

Lue lisää
Tutustu Senior sport- välineisiin