Ikäystävälliset kaupungit ja paikallisyhteisöt – ikääntyvää väestöämme ajatellen

Maailmanlaajuinen ikäystävällisten kaupunkien ja paikallisyhteisöjen verkosto (The World Health Global Network for Age-friendly Cities and Communities) on nostanut ikäihmisten osallistamisen keskeiseksi näkökohdaksi pyrittäessä entistä paremmin vastaamaan ikääntyvän väestön tarpeisiin.

Verkoston tarkoituksena on edistää tiedon ja kokemusten jakamista kaupunkien ja yhteisöjen kesken (http://www.who.int/ageing/age-friendly-world/en). Verkoston strategiana on edistää ikääntyvien ihmisten osallisuutta yhteisöissään ja tällä tavoin muokata asuinympäristöistä nykyistä ikäystävällisempiä. Tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden aktiivinen osallistuminen paikallisyhteisönsä eri toimintoihin ja jokaisen ikäryhmän huomioonottaminen ”aktivoivien” julkisten ja kaupunkitilojen suunnittelussa. Siksi senioritilojen, kuten esimerkiksi ikäihmisille suunnattujen ulkoliikuntavälineiden (kuntoilualueiden) rakentaminen on tärkeää. 

Ulkoliikunnan on todettu kohottavan mielialaa ja itsetuntoa ikääntyneillä ja luonnossa liikkumisella voi olla suora hyvinvointia lisäävä vaikutus.

Ikääntyvän väestön kasvaessa vanhusten hyvinvointiin vaikuttavat sairaudet lisääntyvät. Liikunnan puutteesta johtuvat sairaudet (kuten sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes) ja näihin liittyvät terveyshaitat (stressi, heikentynyt elämänlaatu) saattavat tuntuvasti kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää. Vanhusten fyysisen aktiivisuuden lisäämistä pidetään keskeisenä keinona terveysongelmien ehkäisyssä. Ikäihmiset tyypillisesti harrastavat vähän liikuntaa ja viettävät runsaasti aikaa paikallaan istuen [1], mikä on yhdistetty kohonneeseen yleiseen kuolleisuusriskiin [2]. Siksi mikä tahansa fyysinen aktiviteetti auttaa ehkäisemään pitkäaikaissairauksia ja kognitiivisten ja toiminnallisten kykyjen heikentymistä sekä parantamaan henkistä hyvinvointia [3].

 Ulkoliikunnan on todettu kohottavan mielialaa ja itsetuntoa ikääntyneillä [4] ja luonnossa liikkumisella voi olla suora hyvinvointia lisäävä vaikutus [5]. Viheralueilla liikkumista suositellaankin tehokkaana ja luonnollisena menetelmänä modernin yhteiskunnan terveyshaittojen torjumisessa [6]. Ulkoliikunta on nautinnollista ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen, minkä ansiosta se tukee positiivisia elämäntapojen muutoksia ja pitkäjänteistä liikuntaharrastusta. 

Australian Melbournessa toteutettiin hiljattain lajissaan ensimmäinen ikäihmisten ulkoliikuntakokeilu, jossa tutkittiin innovatiivisten, erityisesti senioreille suunniteltujen liikuntavälineiden käyttöä ja vaikutusta [7]. Kokeilun aikana todettiin, että tutkimukseen osallistuvien ikäihmisten alaraajojen lihasvoima, liikkuvuus ja tasapaino paranivat selkeästi 18 viikon tutkimusjakson aikana [8] (katso video).Osallistujien sitoutumisaste uuteen liikuntaohjelmaan oli korkea (80 %). Korkean sitoutumisasteen taustalla oli ulkona liikkumisen tuottama nautinto, miellyttävät liikesarjat ja toiminnan sosiaalinen ulottuvuus. Tämän tutkimuksen valossa olisi siis syytä vakavasti harkita senioriliikunta-alueiden rakentamista julkisiin tiloihin, kuten esimerkiksi kaupunkipuistoihin. Kuntien tulisi myös huolehtia siitä, että kaiken ikäisillä asukkailla olisi ulottuvillaan matalan kynnyksen liikuntapalvelut. Tällä ei pelkästään edistetä asukkaiden terveyttä vaan luodaan myös mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja luontoyhteyteen. 

Viitteet:
1. Harvey, J.A., S.F. Chastin ja D.A. Skelton, Prevalence of sedentary behavior in older adults: a systematic review. Int J Environ Res Public Health, 2013. 10(12): s. 6645-61.
2. de Rezende, L.F.M., et al., Sedentary behaviour and health outcomes among older adults: a systematic review. BMC Public Health, 2014. 14(333).
3. Blondell, S.J., R. Hammersley-Mather ja J.L. Veerman, Does physical activity prevent cognitive decline and dementia?: A systematic review and meta-analysis of longitudinal studies. BMC Public Health, 2014. 14: s. 510.
4. Thompson Coon, J., et al., Does participating in physical activity in outdoor natural environments have a greater effect on physical and mental wellbeing than physical activity indoors? A systematic review. Environ Sci Technol, 2011. 45(5): s. 1761-72.
5. Bowler, D.E., et al., A systematic review of evidence for the added benefits to health of exposure to natural environments. BMC Public Health, 2010. 10: s.456.
6. Logan, A.C. ja E.M. Selhub, Vis Medicatrix naturae: does nature "minister to the mind"? Biopsychosoc Med, 2012. 6(1): s. 11.

7. Sales, M.P., et al., A novel dynamic exercise initiative for older people to improve health and well-being: study protocol for a randomised controlled trial. BMC Geriatrics, 2015. 15: s. 68.
8. Sales, M., et al., A Novel Exercise Initiative for Seniors to Improve Balance and Physical Function. Journal of Aging and Health, 2016. DOI: 10.1177/0898264316662359

Pazit Levinger
Pazit Levinger
Apulaisprofessori, Urheilu- ja liikuntatieteen laitos
Urheilu- ja liikuntatieteellinen instituutti (ISEAL), Victorian yliopisto. Melbourne, Australia
https://www.vu.edu.au/contact-us/pazit-levinger
Tilaa uutiskirje
Katso valmiita kohteita
INCLUSIVE_DESIGN_137602_PLAY_CENTRE_01.jpg
Esteetön leikkialue Lerum Ruotsi

Lerumin kunta Ruotsissa suunnitteli ja toteutti yhdessä Lappsetin Ruotsin tytäryhtiön kanssa esteettömän leikkipaikan, jossa jokainen käyttäjä on otettu huomioon.

Lue lisää
Reference_Finland_Oulu_Fitness_2015.jpg
Hiironen Oulu

Hiirosen sporttipuisto Oulussa on jokaisen lenkkelijän unelmakohde. Puistossa voi suorittaa rankan treenin tai palautua pitkästä lenkistä venyttelemällä ja rentoutumalla.

Lue lisää
Reference_Finland_Hausjarvi_SeniorSport_2015_1.jpg
Senioripuisto Hausjärvi

Oitin terveyskeskuksen piha-alueen senioripuisto on viereisen palvelutalon asiakkaitten ahkerassa käytössä. Myös kaikki muut kuntalaiset ovat tervetulleita virkistäytymään puistoon.

Lue lisää
Tutustu Senior sport- välineisiin